Rosetta-kiven salaus, antiikin Egyptin avaintieteen merkkipaaluja ja kielen avaaja

Historian kiehtovimpiin osiin kuuluu epäilemättä muinaisen Egyptin sivilisaatio. Sen monimutkaiset uskonnot, mahtavat monumenttiarkkitehtuurit ja kehittynyt kirjoitusjärjestelmä ovat saaneet tutkijat ihailemaan ja ihmettelemään vuosisatoja. Yksi keskeisimmistä mysteereistä oli kuitenkin pitkään hieroglyfien lukeminen.

Näiden salaperäisten symbolien taakse piilotettu kieli pysyi suljettuna ulkopuolisille vuosituhansia, kunnes 1799 tapahtui merkittävä löytö. Ranskan armeija kaivoi Gizan läheltä Rosetta-nimisen kylän rannalta mustan graniittikirjoituskiven, jota myöhemmin kutsuttiin nimellä Rosetta-kivi.

Tämä onnistumaton sotaretken jäännös muodostui kuitenkin arkeologian ja kielitieteen merkittävimmiksi löydöksi.

Kiven pinta oli jaettu kolmeen osaan: ylimpään riviin oli kirjoitettu hieroglifejä, keskiriviin demoottista kieltä ja alimpaan riviin kreikkaa. Onneksi kreikasta tiedettiin tuolloin jo paljon, ja tutkijat pystyivät vertaamaan tekstejä keskenään.

Rosetta-kiven salaus ratkaistiin vasta vuosikymmenien työn jälkeen, johon osallistui lukuisia kielitieteilijöitä ja koodaajia. Tärkeä rooli oli brittiläisellä orientalisti Thomas Youngilla (1773-1829). Hän pani merkille että tekstit kertoivat samasta asiasta ja onnistui löytämään useita vastaavuuksia hieroglifien ja kreikan kielen väliltä.

Thutmosis III:n sotaretki Valaisia vastaan, strateginen nero ja valtakunnan laajentaminen

Rosetta-kiven ansiosta meille avattiin ovet muinaisen Egyptin kieliin ja kulttuuriin. Sen avulla pystyimme lukemaan faraoiden elämäkertoja, uskonnollisia tekstejä ja arkipäiväisten ihmisten kertomuksia. Mutta Rosettan kivi ei ole ainoa merkittävä löytö, joka valaisee muinaisen Egyptin historiaa.

Muinaisen Egyptin 18. dynastia oli tunnettu voimakkaista faraoistaan ja laajoista sotaretkistään. Yksi heistä, Thutmosis III (hallitsi 1479 - 1425 eaa.), nousi valtaistuimelle nuorena ja osoitti nopeasti hallinnolliset ja sotilaalliset taitonsa. Hänen ensimmäiset vuotensa hallitsijana olivat vaikeita, sillä hänen äitinsä Hatshepsut oli naisena vallassa ja Thutmosis III:n vaikutusvalta oli rajoitettu.

Hatshepsutin kuoleman jälkeen Thutmosis III otti täyden hallinnan käsiinsä ja aloitti aggressiivisen sotaretken Valaisia vastaan, jotka olivat muinaisen Egyptin pahin vihollinen.

Thutmosis III:n sotaretki Valaisia vastaan oli esimerkillinen strateginen suursuoritus. Hän valmistautui hyökkäykseen huolellisesti ja kokosi vahvan armeijan, johon kuului soturietua ja ratsuväkeä.

Thutmosis III:n sotaretki alkoi 1457 eaa. ja jatkui useita vuosia. Hän onnistui valloittamaan Valaisia vastaan taisteltuaan lukuisissa taisteluissa ja lopulta myös Valaisin pääkaupunki Megiddo oli hänen hallinnassaan.

Thutmosis III:n saavutukset:

• Laajensi Egyptin rajoja: Thutmosis III valloitti Syyrian, Palestiinan ja Libanonin alueet.
• Vahvisti Egyptiä sotavoimalla: Hän loi tehokkaan armeijan, joka oli varustettu uudenaikaisilla aseilla.
• Paransi kauppareittejä: Thutmosis III:n valloitukset avasivat uusia kauppatieitä ja vahvistivat Egyptin taloudellista asemaa.

Thutmosis III:n sotaretki Valaisia vastaan oli ratkaiseva tapahtuma muinaisessa Egyptissä. Se vahvisti faraon valtaa, laajensi valtakunnan rajoja ja loi pohjan Egyptin tulevalle menestykselle.

Thutmosis III:n esimerkki osoittaa myös, että sotaretket eivät olleet vain verta ja tuhoa, vaan ne saattoivat olla myös tehokkaita keinoja taloudellisen kehityksen ja kulttuurisen vaihdon edistämiselle.